Johannes Routilan väitöstutkimuksessa kerättiin kattava potilasaineisto Turun yliopistollisessa keskussairaalassa vuosina 2005–2010 hoidetuista pään ja kaulan levyepiteelisyöpäpotilaista. Potilasnäytteistä koostuvan edustavan kudosmikrosirun avulla voitiin osoittaa, että pään ja kaulan alueen levyepiteelisyövän ennusteen määrittäminen ei onnistu luotettavasti nykyisten kudosmerkkiaineiden avulla.
– Kudosmikrosiruaineistojen edustavuutta ei useimmiten varmisteta laisinkaan, joten tutkimuksemme lähestymistapa tarjoaa erityisen onnistuneet lähtökohdat kasvainmerkkiainetutkimukseen, Routila kertoo.
Kantasolutekijä OCT4 yhteydessä huonoon sädeherkkyyteen
Sädehoitoa käytetään leikkaushoidon ohessa useamman kuin joka toisen pään ja kaulan alueen syöpäpotilaan hoidossa joko sellaisenaan tai tehostettuna solunsalpaajilla. Huolimatta hoitomuotojen kehittymisestä pään ja kaulan alueen syövät ovat edelleen huonoennusteisia.
– Pään ja kaulan alueen syövän sädeherkkyyden ennustaminen on osoittautunut erittäin vaikeaksi tehtäväksi eikä sädehoidolle herkistävien solunsalpaajien tarvetta voida nykyisellään ennustaa, Routila muistuttaa.
Tutkimuksessa osoitettiin solulinjakokeiden ja potilasaineiston avulla, että kantasolutekijä OCT4:n avulla voidaan tunnistaa sädehoidolle huonosti reagoiva potilasryhmä. Lisäksi tavanomaisessa käytössä olevan sisplatiini-solunsalpaajan osoitettiin kumoavan kantasolumaisuuteen liittyvä heikko sädehoitovaste.
– OCT4-määrityksen avulla voitaisiin helpottaa valintaa tavanomaisen sädehoidon ja sisplatiinitehostetun sädehoidon välillä, Routila tiivistää.
